Flooraa ja faunaa.

Laiskan naisen blogipäivitys. Kuvia ja hieman höpinää, kuvat näpsäisty pääosin kaupungilla haahuillessa näiden muutaman viikon aikana. Välineenä iänvanha pokkari, joka ei oikein handlaa enää joitain juttuja. Mutta nauttikaatten!

Palmut on aina hyvä juttu. Ja sininen taivas. Varsinkin ihan ekoina päivinä en saanut niistä kyllikseni!

Yksi pakollisista Ateena-jutuista, eli se ekojen modernien olympialaisten areena.

Pikavisiittti uudelle hautausmaalle, joka on perustettu 1800-luvun loppupuolella.

Tavoitteena olisi käydä siellä vielä uudelleen ja mielellään siten, että se on auki hieman pidempään kuin seuraavat 18 minuuttia. Talviajassa siis mennään nyt, portit kiinni kello 17.00. Vaikka kuinka olenkin hieman viehtynyt synkistä asioista, en taida olla valmis viettämään yötäni yksin kreikkalaisella hautausmaalla.

(Panathinaiko ja hautausmaa on muuten ihan mun naapurustossa)

Kyllä, eläinkaupat pitävät pikkuisiaan kadunreunalla.

Katu ei ole edes mikään sivukatu, vaan aika railakkaasti liikennöity Filolaou. Ja ikkunassa on sitten koiranpentuja. En vaan tajua. Lintujakin tuossa kadulla pidetään esillä.

Pakollista todistusaineistoa - minä ja Akropolis. Päivä, jolloin nenäni melkein paloi.

Kuinka näitä toripöytiä voi vastustaa? Tiistaisin tässä omalla kadulla ja perjantaisin työmatkalla. Ymmärrän, miksi supermarkettien valikoimat on niin onnettomia. (Ja näin totaaliselle kielipuolelle on ihanaa, että voi tiirailla vaa'asta hinnan ja sit pätevänä antaa oikean summan myyjälle. Muuten on aikasta hankalaa...)

Tässä näitä. Uskottoko, jos sanon, että yksiäkään sandaaleja en ole (vielä!) ostanut?

Lisäksi tänään oli ilmassa jotain taidekoulufantasiointia, piti ottaa mustavalkoisia, järjettömiä kuvia. Suurin osa oli ihan kelvottomia, luonnollisesti, mutta muutaman nyt tännekin laitan.

Portaiden yläpäässä on portti kissojen valtakuntaan.

Ihan mielettömän näköistä loikoilua, harmi, että mukana oli vaan pokkari, kun kuvia ei voinut ottaa kovin läheltä ja nyt tuli vaan jotenkin sumeita otoksia. Voi olla, että sumeus johtui taiasta, joka on estämässä ihmisten tunkeutumista toiseen, ylempien olentojen ulottuvuuteen. Laskeutuessani kujaa takaisin kohti vilkkaampia kulmia, tunsin loukanneeni tyyppien rauhaa. Tosi moni tuijotti ja yksi lähti jopa seuraamaan hieman. Tosi hassu tunnelma. Mieleen tuli todellakin lähinnä Ghibli Studioiden tekemä Kissojen valtakunta!

Tasapainoksi kisuille myös yksi koiranen.

Tyyppi loikoili ensin auringossa, mutta sitten etsi miellyttävämmän paikan.

Edelleen National Gardenissa istuksin.

Tähän lopetan.

Sandaaleihin minulla oli hyvä syy (rakko kantapäässä), mutta auttamattomasti kevyellä varustukselleni asetin itseni hullujen ulkomaalaisten kategoriaan. On vielä talvi, tarvii turkisreunaisia toppatakkeja ja pitkiä talvisaappaita.

Kumma juttu, että minua ei koko päivänä palellut... Johtuisikohan siitä, että +20°C puolipilvellä on ihan keskiverto suomalainen kesäpäivä, ihan lämmin sellainen?

Ja lisäksi kuva havainnollistaa sadepäivän kaipuun luonnossa. Entä sitten heinä-elokuussa?

Lisää joskus, sitten saatte kuvia Aeginalta ja merestä ja kaikkialta. Ne on siinä isommassa lelussa, joten kuvien liikkumisen mahdollistaminen vaatii pienennystä ja säätämistä ja kaikkea muuta hermoja vaativaa. Nyt en vaan jaksa. :)